Päivä Manchesterissa

[Picture&Text heavy] 
Kuvia saa isommaksi klikkaamalla!

Perjantaipäivinä meillä on hyppytunti 10-11 välillä. Silloin on liian aikaista nauttia lounasta, joten menimme Rooftop Cafeehen kahville. Principles of Communicationin opettaja oli todella mukava. Kurssi on tasoa 4, eli tavallaan aloittelijakurssi, mutta on ihan kiva että meillä edes yksi hieman helpompi kurssi.

Rooftop Cafe on hienompi kuin alakerran ruokala ja kahvi on parempaa. Kesällä voi mennä myös ulos terassille istumaan, mutta näin viileämmällä säällä voi kahdeksannen kerroksen näköaloista nauttia ihan ikkunasta käsin.

Perjantaina päästyäni koulusta siivosimme huoneitamme, ja minä päätin samalla imuroida käytävä-alueet ja keittiön. Keittiössämme on kaksi uunia, joista toinen oli käyttökelvoton, sillä joku oli kaatanut ruokaa sen pohjalle ja antanut palaa kiinni. Tästä johtuen uuni savutti aina lämmittäessä niin paljon, että se olisi voinut aiheuttaa palohälyytyksen. Yritin raaputtaa likaa pois ja mielestäni sain uunin takaisin käyttövalmiuteen. Illalla luin läksyjä ja liityin myöhemmin Petran ja Kristinan seuraan kun he menivät kahville.

Lauantaiaamu alkoi viiden aikaan. Bussi Manchesteriin lähti hieman aikataulusta myöhässä, olimme perillä 8:40. Ensimmäisenä menimme läheiseen Starbucksiin hieman suunnittelemaan päivää. Muutama porukasta halusi nähdä Manchester Unitedin kotikentän, ja koska se on pienen matkan päässä keskustasta, päätimme suunnistaa sinne ensimmäisenä.

Kaupunkibussilla pääsi helposti perille. Melkein kaikki kaupungeissa liikennöivät bussit ovat kaksikerroksisia. Manchesterissa oli myös ilmaisbussi, mutta sillä ei päässyt stadionille.

Ryhmäkuva! Minun takana Petra ja sitten Pia Sloveniasta. Hänen vieressä Reilyn San Diegosta, punatukkainen on Kristina Slovakiasta ja minun vieressä istuu Chandni Kanarialta.

Sää oli yllättävän viileä ja etenkin stadionin läheisyydessä tuuli todella paljon. Näin aikaisin ihmisiä ei liikkunut niin paljoa, mutta ainakin aasialaisia matkailijoita stadionilla oli jonkin verran.
Sisäänpääsy oli ilmainen, mutta jos halusi nähdä kentän, joutui maksamaan noin £16 hintaisen lipun, joka toki sisälsi myös museo- ja pukuhuonevierailun ynnä muuta hauskaa. Itse en kuitenkaan näin suurena jalkapallofanina viitsinyt lippua ostaa, joten muutaman muun ryhmäläiseni kanssa jäimme istuskelemaan kahvioon kun loput porukasta menivät ihailemaan tekonurmea ja isoja penkkirivistöjä.

Aina kun rakennukseen kulki sisään, turvamiehet tekivät laukku/ruumiintarkastuksen. Stadionilla oli tietysti myös oma ylihintainen fanituotekauppa. Oikealla näkyvät teepaidat maksoivat £75 puntaa kappaleelta. Tämänhetkisen kurssin mukaan se on melkein 97€. No joke.

Palatessamme stadionilta päätimme lähteä etsimään erästä matkaoppaissa kehuttua katolilaista kirkkoa. Kun oppaassa sanottiin "Hidden Gem", luulin sitä kuvailuksi, mutta myöhemmin minulle selvisi että Hidden Gem oli kirkon nimi. Suunnistimme kohti Albert's squarea, jonka läheisyydessä kirkon oli määrä olla. Ennen kirkon löytämistä törmäsimme kuitenkin kaupungintalon. Rakennus oli valtava ja niin koristeellinen.

Tietyömaa aina paikalla.

Kaupungintalon edustalla olevalla aukiolla oli ilmeisesti juhlittu kiinalaista uuttavuotta, sillä kaikissa puissa roikkui paperilyhtyjä. Aukiolla oli myös suihkulähde ja tuo upea muistomerkki, joka näkyy oikeassa alalaidassa.

Arkkitehtuuri oli niin vaikuttavaa! Kerrassaan uskomatonta! Ja vielä kun rakennus oli niin käsittämättömän suuri. Kuvitella, että työskentelisi tuollaisessa paikassa!

Ja sisätilat. Pääsimme käymään ainoastaan alakerran aulassa. Siellä oli kahvila, jonka vitriini oli todella houkutteleva. Mutta sisätilat muuten. Wau. Harry Potter -elokuvat ovat varmasti ottaneet paljon inspiraatiota tästä paikasta, samoin kuin myöhemmin näkemästämme John Rylands Librarystä.
Kysyimme Kapungintalon vartijalta josko hän tietäisi missä lähistöllä on katolinen katedraali, ja hän neuvoi meidät oikeaan paikkaan.

En tiedä tuliko nimitys Hidden Gem siitä, että kirkko oli hieman syrjäisessä paikassa. Kuljimme tällaisen pikkukujan läpi. Kadun päässä oli kaksi oviaukon kokoista tunnelia oikealle ja vasemmalle, ja vasen tunneli vei kirkolle.

Kirkkosali veti sanattomaksi. Minä ja Chandni istuimme hetkeksi penkkiin ja kävimme sytyttämässä kynttilät rukouspaikalle. Kaikki ne patsaat ja yksityiskohdat. Osa salissa istuvista rukoili kyynelehtien. Pyhä tunnelma.

Kirkon jälkeen ohikulkenut mies tarjoutui kertomaan meille ohjeet John Rylandsin kirjastolle, sillä näytimme eksyneiltä. Kirjasto oli oikeastaan aika pieni, mutta niin niin upea. Sen oheen oli rakennettu uudempaa rakennusta, josta kulki suora yhteys vanhaan kirjastoon. Uudella puolella oli pieni myymälä ja kahvio. Kirjat oli suojattu lasivitriinien sisään. Yhdessä salissa oli näyttely keskiaikaisesta noituudesta ja noitauskoista, sääli kyllä siellä ei saanut valokuvata. Muutakin todella mielenkiintoista materiaalia siellä oli, kirjastossa esiteltiin nimittäin myös noin tulitikun kokoista palaa alkuperäistä raamatuntekstiä. Vaikka kirjasto kokonaisuudessaan oli lähinnä museo, istui pöydissä opiskelijoita läppäreidensä kanssa. Ei hassumpi läksyjentekoympäristö.

Kirjastovierailun jälkeen menimme italialaistyyppiseen Pane Vino ravintolaan, sillä ulkopuolella oli kyltti, että mikä vain pasta tai pizza oluen tai viinilasin kanssa £9,95. Itse otin spaghettia ja lihapullia talon valkoviinillä. En ole koskaan saanut niin täyttä viinilasia, viinin pinnan ja lasin reunan välille jäi noin 1,2 cm ilmaa. Ravintola oli rento, ja päädyimmekin viettämään siellä toista tuntia.
Ravintolasta poistuttuamme hyppäsimme pienen hösäilyn jälkeen ilmaiseen bussiin, joka vei meidät jonnekin muualle kuin minne halusimme. Päätepysäkiltä ei onneksi ollut pitkä matka keskustaan jonne suunnistimme sitten kävellen.

Menimme Primarkiin, jota olinkin jo hieman odottanut. Primark oli isompi kuin Birminghamissa, mutta valikoima oli lopulta melkein samanlainen. Laukkua en löytänyt, yhden topin ja alushamehousut kyllä, eli ei mitään erikoista. Primarkin jälkeen menimme Costaan, josta tilasin itselleni saavillisen lattea. Kaverit halusivat myöhemmin McDonaldsiin, jossa sitten vietimme toista tuntia. Kun kello alkoi tulla kymmentä, lähdimme kohti bussipysäkkiä. Nukkumaan pääsin yhdeltä yöllä.

Kaikenkaikkiaan Manchester on todella kiva kaupunki. Birmingam ja Manchester vähän niinkuin kilpailevat siitä, kumpi on Britannian kakkoskaupunki. Birminghamissa on toiseksi eniten ihmisiä, mutta Manchester vaikutti paljon suuremmalta. Samoin siellä asemakaava tuntuu paljon fiksummalta, ja vanhoja rakennuksia oli ainakin silmämääräisesti säilytetty enemmän. Illalla vain yllätti se, miten paljon enemmän siellä on humalaisten lisäksi ihmisiä selvästi huumeissa, kuin mitä Birmingamissa tai Helsingissä on. Matkalla Manchesteriin ajoimme sen koulun ohi johon meidän oli alunperin tarkoitus mennä. Se oli aika kaukana keskustasta, vaikka todellinen koulupaikkamme olisikin ollut monta kilometriä Manchesterista. Olen siis yhä tyytyväinen siitä että päädyimme Birminghamiin. :-)

Tänään on löysäilypäivä, käymme kaupassa ja Chandni tulee luultavasti meille kylään. Huomenna viikko uus.

Wilma