Kanaalit

Ensimmäinen koulupäivä sujui hyvin, samoin toinen. Näin lukukauden alussa meillä ei ole ihan kamalasti läksyjä, ja maanantain oppitunnin seminaariosat alkavat vasta kahden viikon kuluttua. Olemme siis tulleet puoliltapäivin kotiin ja olen yrittänyt lukea oheismateriaalia ynnä muuta.
Eilen kävimme noin 15 minuutin kävelymatkan päässä olevassa isossa Tescossa, vaikka tuuli ja satoi.

Tein lounaaksi hieman liian suuren annoksen sieni-kasviswokkia, ja välipalaksi earl greyn kanssa söin Tescosta ostamani Dorayakin. Kuten viime postauksessa mainitsin, sateenvarjot eivät ole täällä niin kuumaa kamaa. Rikkinäisiä sateenvarjoja lojuu pitkin teitä, yllä yksi niistä.

Kuvia matkalta Tescoon. Ihmettelimme, kun tuon hienon rakennuksen yhteyteen oli rakennettu supermarketti. Oletimme rakennuksen olevan kirkko, mutta se osoittautuikin kirjastoksi.

Tänään oli kaunis sää. Palasin ranskan tunneilta kotiin jo ennen puolta päivää, joten lähdimme Petran kanssa kaupungille. Tarkoituksenamme oli tsekata uuden kirjaston näköalatasanne ja käydä kanaaleilla, mutta näköäalatasanne oli suljettu tuulenpuuskien vuoksi. Vierailimme kuitenkin kirjastossa muuten. Kirjasto on mielestäni ulkoa ruma, mutta sisältä ihan hauskan näköinen. Se on sisustukseltaan sekoitus ns. normaalia kirjastoa, vanhanaikaista ja futuristista. Ylimmässä kerroksessa on Shakespearen muistohuone sekä näköalahuone. Shakespearen ja minun selfien postasin jo facebookkiin, mutta yllä kuva kirjastosta ja ylimmän kerroksen näköalasta.

Keskellä näkyvä rakennus on jonkinlainen häidenpitopaikka. Kuvan oikeassa yläkulmassa pilkottava musta-kultainen laatikko on se kirjasto jossa vierailimme.

Kävelimme jonkin matkaa kanaalien rinnalla. Näkymät ovat uskomattomat, on huikeaa miten vesistöjen läheisyys vaikuttaa asuinalueen viihtyvyyteen. Muutaman tietolähteen mukaan Birmingamin vesireitit ovat pidemmät kuin Venetsiassa, joten koluttavaa löytyisi. Toki kaikki kanaalit eivät ole sellaisia missä kulkee kävelytie ohella, eivätkä muutenkaan näin idyllisiä.

Käveltyämme Mailboxille päätimme mennä syömään Gourmet Burger Kitcheniin, jossa Petra oli jo hetken aikaa halunnut käydä. Ruoka oli hyvää, mutta koko annos juomineen maksoi noin £15. Voisin maksaa annoksesta ehkä 15€, mutta ihan £15 arvonen se ei ollut. Vaikka maut olivat kohdillaan, oli esimerkiksi leipä pelkkää höttöä. Petra sanoi, ettei muistaisi leivän olleen ennen tuollainen, mutta tiedä häntä. Myös bataattiranskalaiset olivat jotenkin überrasvaisen oloisia, mutta koska en ole syönyt niitä usein, en tiedä kuuluuko niiden olla sellaisia. Annoksesta kuva alempana.

Birmingham on sekoitus uutta ja vanhaa. Näköalahuoneesta ottamastani kuvasta sitä saattaa olla vaikea huomata, mutta esimerkiksi ihan keskustassa on upeita vanhoja rakennuksia. Niiden keskellä kuitenkin on järkyttävä betoninen kolossi, joka on entinen kirjasto. Sitä toki puretaan tällä hetkellä, mutta täällä on muutenkin sekoitettu vanhaa ja uutta aika räikeästi. Aivan kaupungin keskustassa on muutama todella futuristinen teos. Ylläoleva kuva on järkälemäisen suuri päärautatieasema, jonka pinnat ovat ilmeisesti pelkkää heijastavaa metallia. Se näyttää hieman avaruusalukselta, joka on laskeutunut kaupungin keskelle. Tuntuu että oli missä vain kaupungin keskustassa, juna-asema näkyy kaikkialle, mutta silti siitä on vaikea ottaa kunnollista kuvaa. Voi toki olla että sen ulkomuotokin hämää.

Ylempänä kuva Gourmet Burger Kitchen -ravintolan ruoka-annoksestani. Kun tulimme keskustaan, kävimme vielä kertaalleen Primarkissa katsomassa, onko heille tullut lisää mustia sadetakkeja. Oli! Takki on aika mitäänsanomattoman näköinen, ohut parkatakki jonka saa käärittyä oman taskunsa sisään, joten sitä on helppo kantaa esimerkiksi koululaukussa. Varmasti se kuitenkin ajaa asiansa, eli vihdoin pystyn suojautumaan sateelta!
Ennen kuin palasimme kotiin, kävimme vielä Costa-ketjukahvilassa kahvilla. Otin latten, joka käytännössä oli pelkkää lämmintä maitoa, ja malted milk barin, joka ei ollut ihan niin hyvä kun ajattelin. Petra otti kaakaon ja suolakaramellimuffinin.

Illemmalla olen tehnyt (tai ainakin yrittänyt tehdä) koulutöitä, ja kohta yritän lukea vielä hieman ranskaa. Luulen että on paras yrittää opetella sitä alusta asti mahdollisimman hyvin, jos haluaa pärjätä siinä myöhemmin. Ei kuitenkaan pidä ottaa stressiä! Tai ihan kuin minä pystyisin olemaan stressaamatta, heh.

Huomenna on Enterprise start-up studiesin tunti ja torstai on vapaa. Minulla on suurin osa torstaista vapaapäiviä, mutta asuntolassamme testataan palohälytysjärjestelmää aina torstaiaamuisin kymmeneltä. Turha siis kuvitella nukkuvansa. Huomenna olisi kiva mennä istumaan iltaa jonnekin, mutta saa nähdä. Pohdimme myös visituk:n järjestämää reissua Liverpooliin lauantaille, mutta katsotaan vielä.

Wilma